Kivimaan Apteekki Kivimaan Apteekki

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Julkaistu 12.07.2017

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet

Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin kuuluvat nivelten, lihasten, luuston ja muiden tukikudosten vauriot ja sairaudet. Niistä yleisimpiä ovat työikäisillä lanneselkäsairaudet, niskahartiaoireyhtymä sekä nivelrikko. Iäkkäillä puolestaan yleisiä ovat polven ja lonkan nivelrikko, osteoporoosi ja osteoporoottiset murtumat.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet vaikuttavat potilaiden elämänlaatuun merkittävästi. Lisäksi ne ovat hyvin yleisiä, sillä ne vaivaavat joka viidettä työikäistä ja enemmän kuin kolmasosaa eläkeläisistä. Siksi ne aiheuttavat yhteiskunnalle kustannuksia muun muassa sairauspoissaolojen muodossa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien merkitys on siis suuri niin yhteiskunnalle kuin niitä sairastaville potilaille, ja siksi niiden ennaltaehkäisy olisi tärkeää. Onneksi niiden syntyyn ja etenemiseen voi hyvin pitkälti itse vaikuttaa elintavoilla ja riskitekijöiden välttämisellä, pois lukien voimakkaasti perinnölliset sairaudet.

Niska- ja hartiakipu

Niska- ja hartiakipujen aiheuttaja on yleensä lihasjännitys niskassa ja hartioissa. Stressi ja henkiset syyt voivat usein pahentaa kipuja. Aina kivun tarkkaa syntytapaa ei saada selville, mutta esimerkiksi niskan kiertäminen tai taivuttaminen taakse rasittavat niskaa.

Niska- ja hartiakipujen syntyyn voi vaikuttaa paljonkin itse, ja riskitekijöiden välttäminen ja ennaltaehkäisy onkin niiden parasta hoitoa. Niska- ja hartialihaksia kannattaa vahvistaa ja venytellä (erinomaisia jumppaohjeita löytyy Selkäliiton ylläpitämiltä Selkäkanava-verkkosivuilta, linkki löytyy jutun lopusta). Lisäksi niskaa kuormittavia tekijöitä on hyvä vähentää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota työasentoihin niin töissä kuin kotona. Mahdolliseen stressiin ja jännittyneisyyteen kannattaa myös kiinnittää huomiota.

Lääkäriin olisi syytä hakeutua jos kipuihin liittyy voimakkaita tai jatkuvia säteilyoireita yläraajoihin, kuumetta tai yleiskunnon laskua tai huimausta ja päänsärkyä yhtä aikaa. Jos näitä oireita ei ole, mutta kipu ei lievity kahdessa viikossa, fysioterapiasta voi olla hyötyä.

Selkäsairaudet

Selkäkipu voi liittyä tapaturmaan, ylikuormitukseen tai syntyä ilman näkyvää syytä. Selkäsairaus voi olla lihas-, välilevy- tai nivelperäinen tai se voi johtua hermopinteestä, synnynnäisestä nikamamuutoksesta tai selkäydinkanavan ahtaudesta. Selkäongelmien syy ei läheskään aina selviä, mutta onneksi valtaosa selkäkivuista ja -ongelmista on ohimeneviä.

Välittömästi lääkärin vastaanotolle tulee hakeutua, mikäli selkäkipu ei lievity levossa, selkäkipuun liittyy kovaa vatsakipua tai kuumetta, virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa. Myös jalkojen heikkous, tunnottomuus ja puutuminen ovat syitä hakeutua vastaanotolle. Fysioterapiaan kannattaa hakeutua jos näitä oireita ei ole, mutta kipu ei lievity kahdessa viikossa.

Parhaiten selän vaivoilta säästytään ehkäisemällä mahdollisia riskitekijöitä. Riskitekijöitä selän ongelmille ovat kaikki sellaiset asennot, liikesuunnat ja kuormittumisen muodot, joiden jälkeen selässä tuntuu väsymistä, paikallista arkuutta, kipua, säteilyoireita jalkaan tai muita oireita, jotka eivät mene muutamassa päivässä ohi. Lihasten kunto on ensiarvoisen tärkeää, sillä selkäranka ei ole rakenteellisesti vahva. Kun lihakset ja kehon hallinta ovat kunnossa, ne pystyvät suojaamaan selkää ylenmääräisen kuormituksen sekä väärien liikkeiden ja asentojen haittavaikutuksilta. Olennaista on rohkaistua liikkumaan ja käyttämään selkää selkäkivuista huolimatta. Hyviä ohjeita löytyy Selkäkanava-verkkosivuilta, linkki jutun lopussa.

Nivelsairaudet

Yleisimmät nivelsairaudet ovat nivelrikko ja nivelreuma, mutta muutkin sairaudet aiheuttavat ongelmia nivelissä. Nivelongelmien takia on syytä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon niiden oireiden määrän, keston ja laajuuden mukaan, mutta jos yksi nivel, yleensä polvi, kipeytyy ja turpoaa nopeasti yhden päivän tai tuntien kulussa tulee hakeutua välittömästi hoitoon. Tällöin kyseessä voi olla nivelen bakteeritulehdus.

Nivelreuma on autoimmuunisairaus, jonka oireita ovat nivelkipu, arkuus ja jäykkyys. Näkyvin oire on nivelten turvotus. Se todetaan aluksi useimmiten sormissa ja ranteissa. Nivelreuman hoidossa tärkeintä on tehokas lääkehoito, jonka lääkäri määrää potilaan tilanteen mukaan. Siihen kuuluu ennen kaikkea taudin kulkua rauhoittava peruslääkehoito useimmiten yhdistelmähoitona, sekä kortisoni. Vaikeammissa tapauksissa otetaan käyttöön biologinen lääke. Lisäksi nivelreumaa sairastava hyötyy fysioterapiasta ja toimintaterapiasta.

Nivelrikossa nivelrusto rappeutuu, nivelvälit kaventuvat, nivelet kipeytyvät ja toimintakyky laskee. Muutokset etenevät hitaasti vuosien kuluessa. Oireilu on nivelkipuja ja -jäykkyyttä. Nivelrikkoa esiintyy eniten polvessa, lonkassa, selkärangassa ja käden nivelissä, mutta se voi kehittyä mihin niveleen tahansa. Nivelrikon hoidossa on tärkeitä liikunta ja lepo, laihdutus, liikehoidot, liikkumisen apuvälineet, lääkkeet ja tarvittaessa osalla myös leikkaus. Nivelrikon ensisijainen hoito on lääkkeetöntä eli omatoimista liikuntaa, ammattilaisten antamaa liikuntahoitoa sekä painonpudotusta ja -hallintaa

Osteoporoosi

Osteoporoosin syitä ovat ikääntyminen, liikkumattomuus, yksipuolinen ravinto ja niukka kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Myös ravintoaineiden imeytymishäiriöt, monet sairaudet ja lääkkeet sekä tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö haurastuttavat luustoa. Suurin riski sairastua osteoporoosiin on vaihdevuodet ohittaneilla naisilla, sillä estrogeenituotannon hiipuminen vaihdevuosi-iässä kiihdyttää luumassan menetystä. Osteoporoosi ei aina anna ennakko-oireita, vaan se kehittyy hitaasti vuosien mittaan. Usein vasta pienenerginen murtuma on sairauden ensimmäinen merkki. Lääkehoito aloitetaan murtumariskin perusteella.

Osteoporoosin omahoidossa on tärkeää riittävä kalsiumin, D-vitamiini ja proteiinien saanti. Kalsiumia tulisi saada 1-1,5 grammaa päivässä ja D-vitamiinia 20 mikrogrammaa päivässä. Lisäksi proteiineja tulisi syödä joka aterialla.

Liikunta on myös tärkeä osa osteoporoosin omahoitoa. Osteoporoosia sairastaville suositellaan selän lihasten vahvistamiseen ja ryhdin parantamiseen vastusharjoitteita esimerkiksi vastuskumilla tehtynä. Kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseen suositellaan tasapainoa kehittävää voimistelua.

 

Lähteet:

Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto ry, http://tulessa.fi

Euroopan työterveys- ja turvallisuusvirasto, https://osha.europa.eu/fi/themes/musculoskeletal-disorders

Reumaliitto, https://www.reumaliitto.fi/fi/reuma-aapinen/reumataudit/nivelreuma

Luustoliitto, http://www.luustoliitto.fi

Selkäliiton Selkäkanava: http://selkakanava.fi


Kirjoittanut Annu Sillantaka ja Anu Hannula