Kivimaan Apteekki Kivimaan Apteekki

HuomioPoikkeisaukioloaika: Torstaina 5.12. 9-17 & Perjantaina 6.12. Suljettu. Rauhaisaa Itsenäisyyspäivää!

Jalat kesäkuntoon

Julkaistu 20.06.2019

Kesä on täällä taas ja on aika keskittää ajatukset myös jalkojen hyvinvointiin. Jalkojen päällä vietetään runsaasti aikaa ja jalat altistuvat rasitukselle ja erilaisille vaivoille. Alla vinkit yleisimpien vaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Halkeilevat kantapäät

Tarpeeksi kuiva iho jaloissa voi johtaa lopulta ihon halkeamiseen, yleisimmin kantapäissä. Tärkeintä halkeilevien kantapäiden hoidossa on jalkavoiteen säännöllinen käyttö. Ihon kosteuttaminen voiteilla nopeuttaa halkeaman parantumista ja pitää ihon joustavana, mikä ennaltaehkäisee halkeamien syntyä. Rasvaa jalat aamuin illoin. Älä revi halkeillutta ihoa: halkeama voi revetä syvemmäksi ja paraneminen hidastuu. Ihoa voi varovasti raspata kerran viikossa. Vältä liiallista raspaamista: iho voi ärsyyntyä ja alkaa kerryttää vain enemmän kuivaa, kovettunutta ihoa jalkojen suojaksi. Jalat kannattaa kylvettää ennen raspaamista. Lisäksi kosteuttavan jalkakylpysuolan käyttö pehmittää ihoa. Jos halkeamat ovat kipeät, niiden päälle voi laittaa suojaavan kalvon, joka lievittää kipua.

Sisäänkasvanut kynsi

Sisäänkasvaneella kynnellä tarkoitetaan kynnen reunuksen kasvamista niin syvälle kynnenvieruskudokseen, että siitä seuraa tulehdus. Syynä voi olla liian leveä kynsilevy, joka ei mahdu sille tarkoitettuun tilaan, pihtikynsi, kynteen kohdistunut vamma tai väärä kynsienleikkaustapa. Isovarpaan kynnessä vaiva on yleisin, mutta sitä voi esiintyä myös muiden varpaiden kynsissä. Oireina on punoitus, turvotus ja kipu. Jos tulehdus pitkittyy, voi kynnenvieruskudoksesta erittyä märkää. Jos tila jatkuu, voi kynnenvieruskudos alkaa kasvaa kynnen päälle. Varvas tuntuu tässä vaiheessa todella kipeältä ja sitä voi särkeä myös öisin. Infektio voi myös levitä laajemmalle ja aiheuttaa verenmyrkytyksen. Vaiva vaatii harvoin bakteeriviljelyä, usein se diagnosoidaan oirekuvan perusteella. Itsehoitona alkuvaiheen sisäänkasvaneessa kynnessä on kynnen kulman paljastaminen. Kynnen alle voi laittaa esimerkiksi pienen pumpulitukon tai kuitukangasta, jotta kynnen kulma nousee ylös, eikä painu kynnenvieruskudokseen. Ennen tätä jalat kannattaa kylvettää, sillä pehmeän kynnen alle on helpompi asettaa kevennystuote. Päivittäinen jalkojen kylvetys ja antiseptinen voide viikon ajan voivat rauhoittaa tilanteen. Tilanteen rauhoituttua huolehditaan oikeaoppisesta kynsienleikkaustavasta, jotta kynnen nurkka ei pääse enää kasvamaan kudoksen sisään. Kynsi jätetään riittävän pitkäksi eikä kulmaa pyöristetä liikaa. On tärkeää huolehtia, että kenkä ei hankaa varvasta. Jos itsehoidosta ei ole apua viikossa, on syytä hakeutua lääkäriin. Antibioottikuuri rauhoittaa pahentuneen tulehduksen. Vaikeimmissa tapauksissa kynttä kavennetaan paikallispuudutuksessa ja poistetaan samalla ylikasvanutta kynsivallia.

Kynsisieni

Kynsisientä esiintyy noin 8 prosentilla väestöstä. Käsien kynsisieni on harvinaisempi. Useimmilla kynsisientä sairastavilla sienitulehdus leviää myös varpaanväleihin tai jalkapohjiin. Kynsisientä on viittä eri päätyyppiä, joissa oireenkuva voi hieman vaihdella. Oireena voi olla valkeaa, hilseilevää silsaa, kynsilevyn paksuuntumista ja haurastumista, kynnen värimuutoksia, kynnen irtoamista kynsipatjasta sekä kynsivallin tulehdusta. Kynsisienen diagnoosi on usein selvä myös ilman sieninäytteen ottamista, mutta pidempiä hoitoja ei usein aloiteta ilman diagnoosin varmistamista näytteen avulla. Itsehoitotuotteilla voi kokeilla kynsisienen hoitamista, mutta varsinkin vaikeimmissa tapauksissa tulee turvautua lääkärin määräämiin hoitoihin. Ennaltaehkäisyssä tulee huomioida henkilökohtaiset kynsienhoitotarvikkeet sekä varvastossujen käyttö yleisissä tiloissa, esimerkiksi uimahallissa tai taloyhtiön saunassa. Kynsien vammojen huolellinen hoito ehkäisee kynsisienen tarttumista.

Känsät

Känsä on sarveismassaa, jota iho muodostaa suojautuakseen hankausta tai painetta vastaan. Tavallisesti känsiä muodostuu päkiään tai varpaiden päälle, mutta niitä voi olla myös jalkapohjissa tai varvasväleissä. Känsä syntyy jalkaan syntyneen asentomuutosvirheen tai hankaavien jalkineiden seurauksena. Oireena on paksu, sarveistunut ihoalue, joka voi ajan myötä muuttua kivuliaaksi, kun paineen seurauksena iho alkaa sarveistua sisäänpäin ja muodostuu kudosta painava "piikki". Känsä ei yleensä poistu itsestään, vaikka paine hellittäisi. Känsä voi helposti sekoittua syylään. Erona on kuitenkin aiheuttaja: syylän aiheuttaa virus, ja syylä erottuu usein pieninä mustina verisuonipisteinä, jotka niitä varovasti vuoltaessa saattavat vuotaa verta. Känsä on kovettunutta ihoa, jossa ei ole verisuonia. Tavallisesti känsän saa poistettua muutamassa viikossa salisyylihappoa sisältävällä känsälaastarilla tai apteekin salisyylihappoa sisältävillä liuoksilla ja geeleillä. Happoja sisältävät tuotteet voivat ärsyttää tervettä ympärillä olevaa ihoa, joten niiden käytössä täytyy olla tarkka, jotta tuotetta ei menisi ympäröivälle ihoalueella, vain ainoastaan känsän päälle. Tuotteita ei suositella käytettäväksi, jos jalkaterän tuntoaisti on heikentynyt esimerkiksi diabeteksen seurauksena. Tuotteet kuorivat kuollutta ihosolukkoa pois. Kovettunutta ihoa voi myös kevyesti hioa pois jalkakylvyn jälkeen. Myös jalan asentoa korjaavat pohjalliset voivat helpottaa tilannetta ja keventää kipua. Painetta voi keventää myös känsän päälle asetettavien huoparenkaiden avulla. Lääkäriin tulee suunnata, jos känsä haittaa kävelyä tai känsän poisto itsehoitotuotteilla ei ole tuottanut tulosta. Jalkahoitaja tai lääkäri voi ohentaa känsää veitsellä tai poralla. Mikäli känsän aiheuttanut paine ei poistu, muodostuu känsä uudelleen. Ennaltaehkäisevänä hoitona on jalkojen ihon joustavana pitäminen voiteiden avulla sekä jalan oikeaa asentoa tukevien pohjallisten käyttö.

Syylät

Syyliä muodostuu ennen kaikkea käsiin ja jalkoihin, mutta joskus myös kasvoihin sekä muualle kehoon. Syylän aiheuttajat ovat papilloomaviruksia, joita tunnetaan yli sata erilaista. Yhdessä syylässä saattaa ollakin kahta eri virusta. Syylät voivat hävitä ilman hoitoa, sillä elimistö muodostaa viruksia vastaan vasta-aineita. Lapsilla syylät parantuvat kahden vuoden kuluessa noin 70%:lla tapauksista. Aikuisilla syylät häviävät hitaammin ja huonommin. Syylät eivät ole vaarallisia, ne ovat hyvälaatuisia ihomuutoksia. Syylä on ensin ihonvärinen kohouma ihossa, mutta vanhimmat ja suurimmat syylät voivat myös halkeilla ja saattavat olla kipeitä. Syyliä voi olla joko yksittäisiä syyliä, joiden ympärille muodostuu kovettumaa, tai sisäänpäin kasvavia, pieniä syyliä vieri vieressä isollakin alueella. Syylä on helppo diagnosoida: syylän vuoleminen aiheuttaa usein pistemäistä verenvuotoa syylässä, sillä niissä on verisuonia. Syyliä ei ole välttämätöntä hoitaa, sillä usein ne häviävät itsestään. Jos syylä aiheuttaa kipua tai kosmeettista haittaa, voi syylää kokeilla poistaa ensin apteekin itsehoitotuotteilla tai tarvittaessa lääkärin avuin. Apteekin itsehoitotuotteissa on erilaisia happoja, esimerkiksi salisyylihappoa, jotka pehmentävät syylää. Paras tutkimusnäyttö hoitotehosta on salisyylihappoa sisältävillä valmisteilla. Syylien hoitoon löytyy myös jäädytyshoitoaerosoleja, joka saattaa nopeuttaa käsien syylien parantumista, mutta jalkapohjien syyliin se ei ole yhtä tehokasta. Jos itsehoitotuotteista ei ole ollut apua syylien hoitamisessa, voi lääkäri nopeuttaa syylien häviämistä nestetyppijäädytyksellä. Syylien ehkäiseminen on vaikeaa, koska niitä voi saada mistä tahansa yleisistä tiloista, kun liikutaan paljain jaloin. Käsien syylien ehkäisy on yhtä hankalaa, sillä tarkkaa tarttumistapaa ei tunneta. Syylät voivat levitä myös omalla iholla.


Vinkit helppoon kotijalkahoitoon

1. Poista tarvittaessa vanhat kynsilakat.
2. Laita jalkakylpyvatiin lämmintä vettä ja jalkakylpysuolaa.
3. Liota jalkoja kylvyssä noin kymmenen minuuttia.
4. Mikäli jaloissa on kovettumia, raspaa niitä varovasti hohkakivellä tai jalkaraspilla.
5. Leikkaa kynnet sopivan mittaisiksi. Varo leikkaamasta kynsiä liian lyhyiksi tai pyöristämästä kulmia liikaa.
6. Kuivaa jalat ja varpaanvälit, lakkaa tarvittaessa kynnet.
7. Levitä jalkoihin jalkavoidetta.


Kirjoittanut Lumikki Nyman

Lähteet:

Hannuksela-Svan A., 2017. Kynsisilsa (kynsien sienitauti). Lääkärikirja Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00254&p_hakusana=kynsisieni

Hannuksela-Svan A., 2017. Känsä eli liikavarvas. Lääkärikirja Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00439

Hannuksela-Svan A., 2017. Sisäänkasvanut kynsi. Lääkärikirja Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00709

Hannuksela-Svan A., 2017. Tavallinen syylä. Lääkärikirja Duodecim. Saatavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00516