Kivimaan Apteekki Kivimaan Apteekki

ASTMA VAI KEUHKOAHTAUMATAUTI ELI COPD

Julkaistu 28.09.2015

ASTMA on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy. Oireina ovat yöllinen yskä, hengenahdistus rasituksen yhteydessä sekä uloshengityksen vinkuminen. Astman kehittymisen 'portaat' ovat astmaattinen tulehdus, hyperreaktiviteetti ja hengenahdistus. Sairauden kehittyminen voi kestää vuosia. Tauti määritetään oireiden (yskä, limaisuus, hengenahdistus, väsymys) perusteella, tekemällä PEF-seuranta (peak expiratory flow eli ulosvirtauksen huippuarvo), spirometria, histamiinialtistus, NO-mittaus, rasituskokeet ja hoitokokeilu. Useimmilla sairauden toteaminen ei vaadi läheskään kaikkia testejä. Lapsilla PEF ja spirometria onnistuvat yleensä vasta 5-6 ikävuoden jälkeen. Heille diagnoosiin tarvitaan usein juoksurasituskoe, mutta hoitopäätös voidaan tehdä joskus myös oirehistorian ja hoitokokeilun perusteella.

Hyvät elintavat, kuten tupakoimattomuus (ennen kaikkea), säännöllinen liikunta useita kertoja viikossa ja painonhallinta ovat perusasioita astman hoidossa. Kirjalliset hoito-ohjeet myös pahenemisvaiheiden varalle ja lääkkeenottotekniikan tarkistus määrävälein tukevat hyvän hoitotasapainon ylläpitoa. Tupakoivilla astmaatikoilla hoitavien inhalaatiosteroidien vaikutus heikkenee, teofylliinin metabolia nopeutuu, ylähengitystieoireita esiintyy enemmän ja keuhkoahtaumataudin riski kasvaa.

Astman lääkehoidon tavoitteet ovat oireettomuus ja normaali keuhkojen toiminta; kroonistuneessa astmassa mahdollisimman vähäiset oireet ja hyvä keuhkojen toiminta. Sairaus saisi haitata normaalia elämää vain vähän.

Erittäin vaikeaa astmaa sairastaa noin 5 % astmaatikoista. Tällöin Käypä hoito –suosituksen mukaisten lääkitysten lisäksi käytetään tabletteina kortikosteroideja joko kuureittain tai pieninä annoksina pysyvästi. Lisäksi tulehdusten yhteydessä määrätään makrolidiantibioottikuureja ja mahdollisesti muita erikoishoitoja lääkärin arvioiman tarpeen mukaisesti.

Pahenemisvaiheessa kaikilla astmaatikoilla, joilla on hengitettävät lääkkeet käytössä inhaloitavan kortikosteroidin annos kaksin- tai nelinkertaistetaan oireiden mukaan kahdeksi viikoksi, ellei lääkäri toisin määrää. Lyhytvaikutteista avaavaa lääkettä käytetään tarvittaessa useita kertoja päivässä. Jos potilaan tila ei parane kahdessa päivässä, lisätään kortikosteroidia (kortisoni) tabletteina kymmeneksi päiväksi, ja se annostellaan normaalisti aamuisin. Toistuvat kortikosteroiditablettikuurit lapsilla voivat vaikuttaa pituuskasvuun, joten on tärkeää, että päivittäinen hoitava lääkitys on ajan tasalla. Astmaatikolle hoitoon sitoutuminen on hyvin tärkeää, sillä lääkkeen käyttämättä jättäminen heijastuu helposti uusina pahenemisvaiheina.

Astman hoidon keskeisimmät ongelmat liittyvät lääkkeen ottotekniikkaan, ja lääkkeen ottamisen unohtamiseen. Hyvä kysymys, jonka astmaatikko voi esittää itselleen on: "Hoitavaa lääkettä on määrätty X annosta viikossa – montako annosta viikossa otan?" Tavallisimmat astmalääkkeen haittavaikutukset, kuten äänen käheytyminen tai sammas suussa ovat usein vältettävissä muutamilla toimenpiteillä. Näitä ovat oikea inhalointitekniikka, suun huolellinen huuhteleminen ja hammashygienian parantaminen, johon kuuluvat myös hammaslankojen ja tikkujen käyttö. Aina haittavaikutuksia ei kuitenkaan voida välttää, vaan valmistetta saatetaan joutua vaihtamaan haittojen vuoksi. Myös suun hiivasienitulehdusten hoitoon joudutaan toisinaan käyttämään voimakkaita suuhuuhteita, joita saa kuuriluontoiseen käyttöön myös ilman reseptiä.

KEUHKOAHTAUMATAUTI on hitaasti etenevä, pääosin korjaantumaton hengitysteiden ahtauma ja keuhkojen hidastunut uloshengitysvirtaus

Sairaudessa on kolme osatekijää

-          krooninen keuhkoputkitulehdus

-          keuhkolaajentuma eli emfyseema

-          pienten ilmateiden ahtauma

Näiden osatekijöiden merkitys vaihtelee potilaskohtaisesti. Sairaus on etenevä ja valitettavasti edelleen lisääntyvä kuoleman aiheuttaja. Suomessa on 20 000-25 000 keuhkoahtaumatautipotilasta. Suurin osa potilaista ei tiedä sairastavansa kyseistä tautia. Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina – vielä iäkkäänäkin se tuo lisää elinvuosia ja parantaa elämänlaatua.

Tärkein yksittäinen syy keuhkoahtaumatautiin on pitkäaikainen tupakointi; jopa puolet tupakoitsijoista sairastuu siihen. Muita syitä ovat ilmansaasteet, savualtistukset, työperäiset altistukset ja synnynnäiset syyt. Oireina ovat yskä, limannousu, rasitushengenahdistus, hengityksen vinkuna sekä väsymys ja päänsärky. Taudin edetessä hengenahdistus alkaa vaivata yhä helpommin ja helpommin.

Lääkäri toteaa sairauden, määrää lääkkeet, ja tapaa potilasta tarpeen mukaan. Keuhkoahtaumataudin hoidossa käytetään osittain samoja lääkkeitä kuin astman hoidossakin.

Hoidon perusasioita ovat tupakoinnin lopettaminen, ohjeen mukainen lääkehoito, fysioterapia, ravitsemus ja liikunta. Fysioterapiassa voidaan antaa hengitystekniikan ohjausta. Hoidon tavoitteena on oireiden vähentäminen, taudin etenemisen hidastaminen, elämänlaadun parantaminen, sairauden pahenemisvaiheiden vähentäminen, sairaalahoitopäivien vähentäminen ja odotettavissa olevan eliniän pidentäminen. Pahenemisvaiheet nopeuttavat taudin etenemistä. Liman irrottamiseen voidaan käyttää asetyylikysteiinivalmisteita tai reseptillä määrättäviä limanirrottajia. Kaikkien yskänlääkkeiden pitkäaikaiskäyttö vaatii lääkärin seurannan. Influenssarokotukset vuosittain ja pneumokokkirokotus määrävuosivälein kannattaa myös ottaa, sillä infektiot helposti pahentavat tautia. Keuhkoahtaumatautiin liittyy usein sydämen oikean puolen kuormitus ja vajaatoiminta, sekä muita liitännäissairauksia.

Astmahoitaja tapaa potilaan usein lääkärikäyntien välillä. Hän voi seurata potilaan tilaa erilaisin mittauksin, kuten tekemällä astmatestin ja seuraamalla pahenemisvaiheiden ja infektioiden määriä, tupakointia, liikuntaa, painoa sekä rasituksen sietoa. Samalla yleensä kuunnellaan keuhkot, katsotaan suun ja nenän hoito, allergiaoireet ja ihon kunto, sekä kartoitetaan potilaan kokonaistilanne. Lisäksi tarkistetaan reseptit ja suunnitellaan jatkohoito. Käynnillä kartoitetaan myös lääkkeet ja niiden käyttö. Lääkkeenottotekniikan tarkistaminen ja mahdollisuuksien mukaan inhalaattorien yhtenäistäminen hoidon onnistumisen varmistamiseksi tehdään myös hoitajan vastaanoton yhteydessä.

Kirjoittaja: Merja Reiman

Lähteet: Käypä hoito –suositus; tri Timo Helinin ja astmahoitaja Tanja Utriaisen luennot